Back to the top

Syksyn jälkeen saapuu kevät

Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät

Pitkästä aikaa uutuuselokuvassa on läsnä sielu – taiteen ihmeellisyys ja vaikuttavuus.JV, Kaleva

5 out of 5

Ehkäpä vuoden paras kotimainen.MN, Pohjankyrö

Grof tarttuu aiheeseen rohkeasti ja häpeilemättä.MK, Me Naiset

4 out of 5

Syksyn jälkeen saapuu kevät is a poetic vision, a mind trip, evocative and powerful.Antti Alanen: Film Diary

Elokuvan tunnelma on välillä niin ahdistava, että katsojalla on vaikeuksia pysyä paikoillaan.TK, Katso

4 out of 5

Vuoden 2020 yhtä parasta filmiä ei ole moni nähnyt.Hannu Björkbacka

..tarjoaa verkkaisen mutta intensiivisen, muodoltaan pienen mutta sydämeltään suuren tarinan.RB, Demokraatti

4 out of 5

Asta Sveholm teki huiman elokuvadebyyttinsä Annin roolissa.TK, Seiska

4 out of 5
*****Karjalainen
*****Etela-Suomen Sanomat
*****Keskisuomalainen
****Katso
****Me Naiset
****Demokraatti
****Seiska

Syksyn jälkeen saapuu kevät on riipaiseva draama nuoren naisen kielletystä rakkaudesta ja sodan särkemistä ihmisistä 1940-luvun Suomessa.

Sotien jälkeiseen uudelleenasuttamisen aikaan parikymppinen Anni (Asta Sveholm) perheineen on joutunut jättämään kotinsa Raja-Karjalassa. Perhe on asutettu vieraalle paikkakunnalle Lapinlahdelle, jossa uusi elämä on rakennettava tyhjästä. Arkea leimaavat kova työnteko sekä ortodoksisen perheen ja luterilaisten kyläläisten molemminpuoliset ennakkoluulot ja viha.

Kurjuudesta huolimatta elämännälkäinen Anni himoitsee naimisissa olevaa paikallista miestä, sodassa vammautunutta Taunoa (Turkka Mastomäki), eikä ymmärrä, miksei tämä antaudu hänelle kokonaan. Anni saa pidettyä suhteen salassa, kunnes veljien harmiton heinävarkaus johtaa odottamattomiin seurauksiin. Kevään orastaessa kohtalokkaat tapahtumat vyöryvät voimalla eteenpäin juuri, kun Annin usko parempaan huomiseen oli heräämässä.

Annika Grofin ajatonta elokuvaa tähdittävät muun muassa Asta Sveholm, Turkka Mastomäki, Timo Lavikainen, Sari Havas ja Antti Raivio. Syksyn jälkeen saapuu kevät on tiettävästi ensimmäinen pitkä näytelmäelokuva, jossa livvinkarjala on elokuvan pääkieli.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Annika Grof

Annika Grofin tunnetuin elokuva on eduskunnan työtä seuraava dokumentti Liikkumavara (2009), josta hän sai parhaan dokumenttielokuvan Jussi-ehdokkuuden. Liikkumavara voitti ilmestymisvuonnaan Tampereen elokuvajuhlilla yli 30-minuuttisten parhaan elokuvan palkinnon sekä yleisöpalkinnon. Dokumenttielokuviensa lisäksi Grof on ohjannut lukuisia televisiosarjoja. Viime vuonna hän voitti Ylelle ohjaamastaan Iskelmätarinoita-sarjasta Pro Iskelmä -palkinnon. Grof on ohjannut myös muun muassa suositun Syke-sarjan seitsemättä ja kahdeksatta tuotantokautta.

Suomeen on saapunut viime vuosina noin 30 000 pakolaista. Julkisessa keskustelussa huudetaan vuoroin suvaitsevaisuutta, vuoroin oman yhteisön ja kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä. Kokemukseni mukaan ennakkoluulot ja pelko tunkeutuvat arkeemme eri tavalla kuin koskaan aiemmin omana elinaikanani.

Ennennäkemätöntä ei suuren mittakaavan siirtolaisuus Suomessa kuitenkaan ole. Kuka muistaa, että talvi- ja jatkosodan jälkeen Karjalasta, Pohjois-Suomesta ja Hangon seudulta lähti liikkeelle noin 400 000 kotinsa ja omaisuutensa jättänyttä siirtolaista? Nämä 400 000 ihmistä oli uudelleenasutettava. Heistä suuri joukko puhui muuta kuin suomen kieltä ja edusti muuta uskontoa kuin luterilaisuutta.

Virallisen historiankirjoituksen mukaan suomalaiset ottivat nämä kotia ja turvaa vailla olevat avosylin vastaan ja auttoivat heidät uuden elämän alkuun. Totuus on kuitenkin monin paikoin toinen.

”Näitä asioita ei kannata penkoa”, sanoi eräs ortodoksievakko minulle kertoessani suunnittelemastanani elokuvasta, ja lopetti puhelun siihen. Me olemme halunneet penkoa tämän asian. Olemme halunneet kertoa tarinan sodan särkemistä ihmisistä sekä kodin ja omien juurien jättämisestä – ja samalla vastaanottamisen vaikeudesta.

Syksyn jälkeen saapuu kevät sijoittuu 1940-luvun Suomeen. Silti elokuvaamme ja sen tekemistä ei määritä epookki. Oma lähtökohtani kaikessa tekemisessä on ollut tässä ajassa. Epookki on vain yksi elementti muiden joukossa, tosin tärkeä elementti, sillä evakkoutta on elokuvakerronnan kautta käsitelty hyvin vähän, vaikka se meihin sotasukupolven jälkeläisiin vieläkin vaikuttaa.

Hahmojen kehittelyn myötä tekstin pintakerroksen alle alkoi kuin itsestään ilmestyä vuorottelevia, varsin ajankohtaisia – ja toisaalta ajattomia – alateemoja. Kaikkia tarinan hahmoja yhdistää yksinäisyys ja hämmennys uuden ajan ja hallitsemattomuuden edessä.

Naisen ja miehen seksuaalisuudesta muodostui luontevasti yksi vahva teema. Tarinan miehet kamppailevat oman sodanjälkeisen miehuuden kokemuksensa kanssa, jota naisten voimakas seksuaalisuus tuntuu uhkaavan. Voimakastahtoisen Annin intohimo herää epätodennäköisessä tilanteessa, epäluulon ja ennakkoluulojen ilmapiirissä. Annin ja Taunon suhteessa vuorottelevat mielen pimeys ja valo, samoin kuin molempien selviytymisvietistä nouseva tiedostamaton vallanhalu.

Lähtökohtana tämän elokuvan tekemiselle oli omaehtoisuus. Se ei ole elokuvantekemisessä itsestäänselvää; elokuva on taideteollisuutta ja sen tekeminen on aina yhteydessä rahoitusmuotoon.

Tuottaja Joon Tervakari kehotti minua kirjoittamaan käsikirjoituksen, jossa ei ajatella rahoittamista tai kohderyhmää vaan sitä, minkä tarinan kertomiselle itse tunnen pakonomaista tarvetta. Marginaaliin ajautuminen, ulkopuolisuus, sodan jäljet. Ne tunsin itse jo oman sukuni historiasta sekä sen kerrotuista ja kertomatta jätetyistä tarinoista.

Sodan kodeistaan ajamat ihmiset tällä vuosikymmenellä ja oman sukuni henkilöt alkoivat muodostaa kirjoitusprosessissa yhteneväisen tarinan. ”Kerro vielä siitä Annista”, pyysin monesti mummoltani lapsena. Lapsenmieli halusi tietää yhä enemmän ukin oudoksi koetusta siskosta, jonka eläväiseen ja hurjaan olemukseen syrjäkylän isännät ihastuivat toisensa jälkeen. ”Kyllä se hävetti meitä ukin kanssa kaikkein eniten, kun se oli yhtenä yönä alasti ratsastanut pellolla ja joku sen nähnyt”, muisteli mummo. Kyläläisten tuomitseva katse, oman elämännälän ruokkiminen ja oman polun kulkeminen tuntuivat olevan ukkini siskon traagisen elämän tarina. Niin myös esikuvastaan ammentavan päähenkilön tarina tässä elokuvassa. Huolimatta siitä kuinka omaehtoiseksi elokuvamme ja sen prosessi ollaankaan luettu.

Elokuvan käsikirjoitus houkutteli mukaansa näyttelijöitä, jotka omalla perinpohjaisella työllään saivat tarinan elämään kameran edessä. Olen suunnattoman kiitollinen myös siitä, että kameran taakse kerääntyi innolla joukko elokuva-alan ammattilaisia. Kuvaaja Jarmo Kiuru on luonut – uskallan sanoa – kuvaamisen otteeltaan epätyypillisen suomalaisen elokuvan, jossa kamera hengittää lähellä tapahtumia ja henkilöitä, tekemättä kuitenkaan itsestään numeroa. Myös leikkauksellisesti kuljemme omaa tietämme. Olen ylpeä siitä, että elokuvan leikkaus pysyy tinkimättömästi autenttisuuden ajatuksessa, luoden tarinaan kuitenkin oman kerronnallisen tasonsa.

Itselleni tärkeä osa elokuvaa on Ville Riipan säveltämä musiikki, jonka väitän olevan yksi suomalaisen elokuvan muistettavimmista. Ville Riippa on säveltänyt minulle jo kymmenen vuoden ajan musiikkia elokuviin (mm. Liikkumavara, josta hän sai Jussi-ehdokkuuden) sekä televisiosarjoihin ja mainoksiin. Villen sävellystyö on aina avannut tekeillä olevasta teoksesta itselleni jotain sellaista, jota en siinä tiennyt olevan.

Ohjaajana olen aina kriittinen omaa tekemistäni kohtaan. Tämän elokuvan tekemisen prosessi, työryhmän ehdoton uskollisuus omalle tekemiselleen sekä arvostus tärkeäksi kokemaamme aihetta ja tätä taidemuotoa kohtaan kohoaa kuitenkin kriittisyyden yläpuolelle. Tämän lisäksi tulee vielä suunnaton ylpeys lopputuloksesta, joka saa vielä kymmenien katselukertojen jälkeen omatkin karvani nousemaan pystyyn ja tunteet pintaan. Uskon vahvasti, että Syksyn jälkeen saapuu kevät löytää katsojansa. Vielä vuosienkin jälkeen.

– Annika Grof, ohjaaja ja käsikirjoittaja, Syksyn jälkeen saapuu kevät -elokuva

Tekemisen lähtökohtana tuotannossa on ollut taiteellinen vapaus. Elokuva on yksi taiteen osa-alue, jossa tekijöillä on tarve ilmais- ta asioita aivan kuten muussakin taiteessa. Harvemmin ehkä kuvataiteilijalle esitetään ulkopuolinen vaatimus sentintarkasta taulukoosta, mutta elokuvataiteilijalle teoksen mahdollistavat monet vaatimukset ovat läsnä läpi koko tekoprosessin. Toki jokai- sella taiteen alalla tilaustyöt ovat oma lukunsa, mutta mielestäni kiinnostavin elokuva syntyy silloin, kun tekijöille annetaan tilaa tuottaa sellaista mikä syntyy vapaasti heistä itsestään.

Tämä tekemisen vapaus on toki tuonut tuotannollisia haasteita, mutta olemme kuitenkin saaneet pidettyä kiinni pääperiaattees- tamme, että etenemme itse elokuvan ehdoin ilman ulkopuolisten asettamia rajoitteita. Tämän on mahdollistanut Annika Grofin kirjoittama vahva, lihallinen ja ihmistä lähellä oleva poikkeuksellinen tarina, joka on toiminut työryhmän ja tuotannon innoittajana. Työ- ryhmässä mukana olevat pitkän linjan elokuva-alan ammattilaiset ovat aidosti kokeneet, että elokuvassamme he ovat voineet tehdä jotain poikkeuksellista ja omalle uralleen merkityksellistä. Tämä seikka saa itseni tuntemaan, että olemme tehneet jotain oikein.

Henkilökohtaisesti koen elokuvan hyvin tärkeänä teoksena ajassamme ja toivon, että se antaa katsojilleen tunnetasolla ymmärrystä erilaisten kulttuurien, uskontojen ja yhteisöjen yhteentörmäämisen vaikeudesta. Olemme ehkä unohtaneet, että näiden samankaltaisten kipuilujen äärellä olemme nyt tässä ajas- sa, kuin olimme tuolloin toisen maailmansodan jälkeen. 40-luvun siirtolaisuus ja satojen tuhansien ihmisten uudelleenasuttaminen koskettaa kuitenkin hyvin monen tämän päivän suomalaisen sukuhistoriaa.

– Joon Tervakari, tuottaja, Tarasow Films

TARASOW FILMS JA TUOTTAJA JOON TERVAKARI
Tarasow Films on tuotantoyhtiö, jonka historiaan mahtuu runsaasti tuotantoja ja jälkituotantoja fiktiosta mainoksiin ja dokumenteista taide-elokuviin. Tuottaja Joon Tervakari on leikannut elokuvan yhdessä Sari Antikaisen kanssa. Tervakari on aiemmin leikannut muun muassa elokuvat Lauri Mäntyvaaran tuuheet ripset (2017) ja Kohta 18 (2012), josta hän sai parhaan leikkauksen Jussi-ehdokkuuden.

LISÄTIEDOT

Joon Tervakari / Tarasow Films
j.tervakari@tarasow.org   |   0405022994

 

HAASTATTELUPYYNNÖT

Sanna-Maria Rantanen / HYPR Agency & Mindtrix co. Tarasow Films
media@tarasow.org   |   0503205035

 

LINKIT

Facebook @sjskelokuva   |   Instagram @sjskelokuva   |   IMDb (eng.)   |   Elonet   |   FilmFreeway (eng.)

 

INFO

Kesto: 74min
Kieli: karjala ja suomi (Ensimmäinen pitkä fiktioelokuva, jonka pääkieli on livvinmurteella puhuttua karjalaa, ts. livvinkarjalaa.)
Karjalankielinen nimi: Sygyzyn jälles tulou kevät
Ruotsinkielinen nimi: Efter hösten blir det vår
Englanninkielinen nimi: There Will Be Spring

Ikäraja 12 Ahdistavuus

There Will Be Spring logo

SYNOPSIS

There Will Be Spring is harrowing drama about people broken by war at the end of 1940’s Finland. Young Anni and her family flee home as Russian battlefront is getting closer. Life in new community in intern Finland is embroidered by prejudice between the Orthodox family and Lutheran locals. Hatred don’t stop Anni’s sensual awakening and desire for married local man disguised by her family. She doesn’t understand though why he doesn’t give himself entirely to her. Secret seems to be safe until harmless hay robbery leads to consequences that couldn’t be predicted just when spring is bursting out.

 

PRESS KIT

Online Press Kit in English

 

LINKS

Film Analysis by Antti Alanen (Professional Film Researcher): Film Diary / There Will Be Spring
Pro-sites in English:   IMDb   |   FilmFreeway
  |   Festival Scope Pro

Social media, in English & in Finnish:   Facebook @sjskelokuva   |   Instagram @sjskelokuva 
Album in Spotify: Ville Riippa: Original Score Music – There Will Be Spring

 

INFO

Duration dcp: 74min
Languages: Karelian and Finnish (World’s first feature fiction where Livvi Karelian language is spoken as a main language of the film.)
Original title in Finnish: Syksyn jälkeen saapuu kevät
Karelian title: Sygyzyn jälles tulou kevät
Swedish title: Efter hösten blir det vår
English title: There Will Be Spring

Ikäraja 12 Ahdistavuus

 

CONTACT

Joon Tervakari / Tarasow Films
j.tervakari@tarasow.org   |   +358 40 502 2994

UUSIMMAT LEFFAUUTISET

FFA2020

There Will Be Spring is lineup @ Finnish Film Affair

There Will Be Spring Album

There Will Be Spring album on Spotify

SJSK-tekijäkiertue

SJSK-elokuvan tekijöiden Suomi-kiertue alkaa

SJSK-arviot

Kirjoituksia ja arvioita SJSK-elokuvasta

SJSK-leffa Red Carpetissa | su 30.8.

Syksyn jälkeen saapuu kevät Espoo Cinéssä.

Syksyn jälkeen saapuu kevät Espoo Cinéssä | 27.8.

VIDEOITA

Asta Sveholminhaastattelu kuvauksista

Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

SJSK-leffan tiiseri

Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät

SJSK-leffan trailer

ROOLEISSA

Elokuvan näyttelijät ovat isolta osin tuttuja pitkän linjan tekijöitä elokuvan, teatterin ja televisiosarjojen kautta. Mukana on myös nuoria uudempia lahjakkuuksia taitavine roolisuorituksineen. Kuvaesittelyssä olevien näyttelijöiden lisäksi elokuvassa nähdään myös mm. Rebekka Holi, Urpo Leppänen, Lenni Vähäkylä, Aava Rokkanen, Esa Tikkanen, Arttu Lindeman, Aarni Kivinen ja Eemeli Brooks.

Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Asta Sveholm

Anni
Turkka Mastomäki (Tauno Varis) elokuvassa Syksyn jälkeen saapuu kevät. ©TarasowFilms

Turkka Mastomäki

Tauno Varis
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Verneri Lilja

Manu, Annin pikkuveli
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Sari Havas

Annin äiti
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Timo Lavikainen

Matti, Annin isoveli
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Hanna Lekander

Klaudia, Matin vaimo
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Antti Raivio

Manu
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Wanda Dubiel

Taunon vaimo
Elokuvasta Syksyn jälkeen saapuu kevät ©TarasowFilms

Antti Virmavirta

Miitrei, Annin isä

TYÖRYHMÄ

käsikirjoitus ja ohjaus ANNIKA GROF · kuvaus JARMO KIURU · leikkaus JOON TERVAKARI ja SARI ANTIKAINEN · sävellys VILLE RIIPPA · äänisuunnittelu MIKKO MÄKELÄINEN · lavastussuunnittelu NICLAS WARIUS · pukusuunnittelu HANNA HIRVONEN · maskeeraussuunnittelu NIINA NISKANEN · tuottaja JOON TERVAKARI

rekvisitööri AINO MUTTONEN · lavastusassistentit BOODI KABBANI, JUKKA LEHTINEN ja JANNE TAMMINEN · puvustus HANNA HIRVONEN ja EMMI LEEVE · puvustusassistentit JULIA HIRVONEN, RENJA BERG, MARJATTA ROIVAS, MIRVA SOININEN, IIDA HIRVONEN ja RITVA TIMONEN · kampausten suunnittelu ja esivalmistus ANU ROKKANEN · maskeeraus NIINA NISKANEN ja ANU ROKKANEN · maskeerausassistentit  MIIKA KIPPI, SANNI POHJALAINEN ja JONNA HÄRKÄNEN · maskeerausharjoittelijat JANINA JÄRVINEN, HANNA KALLIO ja MIMOSA SEESKARI · valaisija MATLEENA KUUSELA · valoteknikot DAN SYKES ja ARTTU KORPELA · äänittäjä ELISA HÄRMÄ · puomittajat EMILIA HEINONEN, ILMARI JYSKÄ ja JUHANA VIHERVAARA · kamera-assistentti MIKKO SUOMALAINEN · 2.kamera-assistentti HENRIK MÄKI-TANILA · dit NETTA UUSITALO · lisäkuvaukset JOON TERVAKARI · apulaisohjaus KATRI MYLLYNIEMI · tuotantokoordinaattori ja 2.apulaisohjaus CARLOS MARROQUIN · avustajaohjaus  KRISTIINA PINOMAA ja ILKKA RAUTIO · kuvaussihteeri SALLA KOTIRANTA · logistiikka ALTSU LINDGREN · järjestäjät HERMANNI JÄRVINEN, IMMO PIIPPO ja MARTTI LESKELÄ · apulaisjärjestäjät SEPPO KORHONEN ja ILKKA RAUTIO · catering MARJO KARVONEN, IRA KÄRNÄ, KATARIINA NYMAN ja EMMA LINDGREN · tuotannon harjoittelija MIILA SILFORS · lastenhoitajat LAURA MERETNIEMI-PELTOLA ja SIV GILLBERG · roolitus ANNIKA GROF ja ANASTASIA LOBKOVSKI · dramaturgi JARI OLAVI RANTALA · karjala-asiantuntija ja -kääntäjä TIMOI MUNNE · kamppailukoreografit JOON TERVAKARI ja ANU VÄLIMÄKI / KIZUNANOKAI DOJO · stuntti ja hevosasiantuntija RIIKKA NIEMISTÖ / BILLNÄSIN RATSASTUSKESKUS · ratsastuskameraoperoija SOFIA KOISTINEN / BILLNÄSIN RATSASTUSKESKUS · hevosasiantuntijat HEIDI HANDROOS ja HANNA-MARI SELCUK · hevoskärryasiantuntija PETRI NYKÄNEN / RUSUTJÄRVEN HEVOSPALVELU · sotilasvarusteiden asiantuntijat KRISTER SONTAG ja NILS HÖGSTRÖM / SOTILASMUSEO TORPIN TYKIT · metsätyöasiantuntija HASSE DAHLBERG · kamerakalusto M.S.CINE, TARASOW FILMS, P.MUTASEN ELOKUVAKONEPAJA, PEKKA UOTILA ja BUFO · valokalusto VALOFIRMA · äänikalusto CINEWAVE

musiikin tuotanto VILLE RIIPPA · laulu JOHANNA PITKÄNEN · musiikin miksaus PETJA VIRIKKO / ELCAMINO HELSINKI · äänistudio AURUAUDIO · äänen miksaus PASI PENI / HELSINGIN ÄÄNIRAITA · kuvan jälkityötuottaja PETTERI LINNUS / JAMES POST · värimäärittely PASI MÄKELÄ / JAMES POST · kuvaefektointi JOON TERVAKARI · graafikko ILKKA KÄRKKÄINEN / SO-HELSINKI · online leikkaus HERMANNI JÄRVINEN / TARASOW FILMS ja KIMMO TIAINEN / JAMES POST · tv-masterointi HERMANNI JÄRVINEN · levityspäällikkö PETER TOIVIAINEN · tiedottajat HENNA RAATIKAINEN / KITKA CONTENT ja SANNA RANTANEN / HYPR AGENCY & MINDTRIX · key art ILKKA KÄRKKÄINEN / SO-HELSINKI · trailerin leikkaus MATTI ELO ja JOON TERVAKARI · trailerin värimäärittely PASI MÄKELÄ / JAMES POST · trailerin äänisuunnittelu ja miksaus ENOS DESJARDINS · markkinointimateriaalit JOON TERVAKARI ja KRISTIINA PINOMAA · markkinoinnin musiikki UNIVERSAL PRODUCTION MUSIC · still-valokuvaus SAMU PELTONEN ja JOHNNY KARLSSON · suomenkieliset tekstitykset TIMOI MUNNE, ANNIKA GROF ja JANNE KAUPPILA / SAGA VERA · ruotsinkielinen tekstitys MICHAELA PALMBERG / SAGA VERA · englanninkielinen tekstitys MAARIT TULKKI / SAGA VERA · suomi heikkokuuloisille JANNE KAUPPILA / SAGA VERA · kirjanpitäjä EEVA WUORI / EX-PROFESSO ARTS MANAGEMENT

RAULI AILUS, LASSE AUTIO, HELLI GROF, SEIJA GROF, MIIA HAAVISTO, HENRI HONKANEN, RAIJA JÄÄSKELÄINEN, JANI KILPINEN, JANINA KOKKONEN, VÄINÖ KULJUKKA, TIMO KURKI, ERKKI LAITINEN, MAARIT LALLI, PERTTI LAMPI, JOONA LOUHIVUORI, BÖRJE LÅNGSTED, JENNI LÄHTEENMÄKI, MINNA MERILUOTO, ANNA-MARIA MEURMAN, HELENA MIELONEN, ANNAMARI NIITTYNEN, PERTTI NURMELA, JANI PÖSÖ, LAURI PURSIAINEN, HANNA RÄISÄNEN, HELLI TAMMINEN, ANNE TERVAKARI, ANTTI TORKKI, HEIKKI TURUNEN, MARKKU VÄLIMÄKI, MIKA VÄYRYNEN, ANNA WIKSTRÖM PERHEINEEN, SONJA SKOGBERG PERHEINEEN, JANNE JA TIIA-HENRIIKKA RANTANEN, BERNDT SKOGBERG PERHEINEEN, ERNST JA CARIN KNAPE PERHEINEEN, LAURI RANTANEN PERHEINEEN, RIITTA JA JENS ANDERSSON, HELENA JA PERTTI SEUNA, ULLA HERPMAN / NORDISK COPYRIGHT BUREAU, TERHI PIETILÄINEN / HEINOLAN KAUPUNGINMUSEO, PETRI NYKÄNEN / RUSUTJÄRVEN HEVOSPALVELU, KIRSI KOMULAINEN / HUHTASAAREN RATSUTALLI, SOTILASMUSEO TORPIN TYKIT, JUUSO VÄHÄ-PIIKKIÖ / PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS, SEIJA VENNERVIRTA / PÄÄKAUPUNKISEUDUN KIERRÄTYSKESKUS, JUHANA JORMANAINEN / RAASEPORIN RAKENNUSVALVONTA, TELLERVO SAUKONIEMI / LÄNSI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO, KARJAAN YHTEISKOULU / JOPO10-LUOKKA 2016-17, KARJAAN RAUTA, TAPETTITALO, ARTISTIASU, HAMSTERILIITTO OK, TUOMAS TEPORA / HELSINGIN YLIOPISTO, OLD TIMES, TJUDASKOLA, J.TALSI, RAASEPORIN SEURAKUNTA KARJAA, BACKERS BAKER, FISKARS KYLÄSEURA, FISKARS VILLAGE, ALMA MEDIA / AAMULEHTI, ELOKUVAYHTIÖ AAMU, B-PLAN DISTRIBUTION

tuotannon rahoitus
KARJAAN-POHJAN SÄÄTÖPANKKISÄÄTIÖ

KARJALAN SIVISTYSSEURA
TEOLLISUUDEN- JA LIIKKEENHARJOITTAJAIN SEURA PAMAUS
RAASEPORIN KAUPUNKI

markkinointi- ja levitystuki
SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ / SARITA KOSKELIN

vod-levitys
ELISA VIIHDE / LAURA KUULASMAA JA NOORA MUSTONEN

tuotanto ja levitys
TARASOW FILMS

SJSK-Leffalogo_&_varis_BLACK
SJSK-yhteistyölogot

Tarasow Films' logo

Tarasow Films Oy
PL 605, 00101 Helsinki, Finland
+358 04 050 22994

© 2020 Tarasow Films. All rights reserved.